torstai 1. helmikuuta 2018

Lunta!

Eihän tällaista saisi tietysti monenkaan mielestä lumi-infernon, lumikaaoksen, liikennekaaoksen ja minkä lie aikana hehkuttaa, mutta tänään rakastan lunta!

Aamulla bussipysäkiltä töihin kulkiessani nautin suunnattomasti lumituiskusta ja jopa tuulesta. Harvoin lähden lounaalle talon ulkopuolelle, mutta tänään lähdin. Vain saadakseni kahlata lumikinoksissa.

Kotimatkalla ihastumiseni joutui koetukselle, mutta onneksi vain pieneksi hetkeksi. Vartin odotuksen jälkeen ensimmäinen bussi tuli ja muuten matka sujui, noh...sujuvasti. Edes se, että jouduimme kävelemään viimeisen kilometrin, koska risteyksessä oli bussi poikittain ja kaikki tukossa, ei haitannut. Olihan ihanan lumista ja valkeaa eikä edes liian kylmä.

Illalla oli lapsen uimakoulu, joten lähdimme uimahallille pulkalla. Pyry oli lakannut, tuuli samoin. Ilma oli leppeä, maassa paksulti lunta, samoin puissa. Joka puolella oli lumiukkoja, pulkka liukui helposti. Ulkona oli jo pimeää, muttei kuitenkaan ollut. Lumi vaimensi kaikki äänet. Oli satumaisen kaunista ja hiljaista. Saimme yhdessä päivässä oikean talven. En voi olla tykkäämättä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti