I'm back!

Miten niin, kysyy moni. Miten voi palata jonnekin, missä ei ole koskaan ollut? Olen minä blogia kirjoitellut aikaisemminkin. En vain julkisesti. Enkä noita vanhoja edes osaisi enää kaivaa esille, kun en muista nimiä. Enkä ehkä haluaisikaan. Niissä tuli pyöriteltyä vanhoja, omia angsteja analysoitua.  En aio palata niihin enää. Sen sijaa tunsin, että pitää taas saada kirjoittaa, ainakin välillä. Pitää päästä ajattelemaan ”ääneen”, pohdiskelemaan maailman menoa. Niinpä päätin aloittaa puhtaalta pöydältä ja pistää pystyyn uuden blogin. Ennen kaikkea itselleni, mutta ehkä myös joskus vähän jollekin muulle.

Kuka sitten olen? Ihan tuikitavallinen nelikymppinen espoolaisnainen. Yhden viisivuotiaan yksinhuoltaja, toimistossa päivätyössä pakertava humanisti. Tulen kirjoittamaan välillä ihan vain pintaan pulpahtavia ajatuksia, välillä ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, välillä ehkä kertomaan reissuista, joita lapsen kanssa teemme. Ehkä pohdiskelen kirjoja, joita olen lukenut.  Saatan innostua kertomaan jopa joistain oudoista leipomiskokeiluista, mutta silloin olen jo pahasti mukavuusalueeni ulkopuolella. Ennemmin voi tulla pari sanaa neulomuksista. En osaa kategorisoida blogia mitenkään, siihen se on taatusti liian sillisalaattimainen. Voin vain todeta, että se missään tapauksessa EI ole muoti- ja lifestyle –blogi. Mutta muuten kaikki on mahdollista.